Vaikka olen ikäni lintuja tarkkailut, en ole koskaan tykännyt bongata niitä. Olen aina suhtautunut niihin joko esteettisinä tai tieteellisinä objekteina. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä parannus! Säpin Hanhistossa oli muutama päivä aiemmin nähty Hodari, ja huono kun olen tunnistamaan kirvisiä sain syyn lähteä bongaamaan, kenties jopa ottamaan oikein valokuvan, tästä kaukaisesta itäisestä harhailijasta.
Kuvassa Peräkulman iki-ihana koivu.
Tässä se sitten on, harvinainen Hodari! Tosin en siihen saanut näköyhteyttä, mutta tuskin on epäilystäkään etteikö se jonkun heinätöppäreen takana piilottelisi. Tai sitten siellä saattaa olla jopa Godari, joka on kuten nimikin jo kertoo, vielä astetta korkeammalla tasolla. Jumalinen on Hanhiston syksyinen rantaniitty!
Puukiipijään tuli oikein katsekontaktikin. Hanhiston metsänreunassa se roikkui verkossa nokka alaspäin.
Verkonkokijakin ilmaantui paikalle. Pitkälähän se siinä ryhdikkäänä käärii verkkoja rullalle. Viikko on saarella takanapäin, ja toinen vielä edessäpäin, ypöyksin. Nyt ei löysäillä, vaikka kolea koillistuuli ei mitään pudotuskeliä suosikaan. Hiljaista on, vaikkakin Hodari toi saarelle säpinää vain pari päivää takaisin.
Onnistuneen ensibongauksen jälkeen oli nautinto saapua jälleen Karinokan kulttuurimaisemiin.
Ja sitten se pakollinen poislähtökuva. Mariner ei sammunut kuin kerran, juuri Karinokan aallonmurtajan kohdalla jossa maininki heittää kevyen peltiveneen mukavasti rantakarikkoon. Mutta kyllähän nyt tämän kestää, Hodarin ja kenties vielä Godarinkin jälkeen!
61 vuotta sitten Vaasassa (Suomen ensinmäinen pääkaunki, aiemmin Nikolainkaupunki) kaupunginlahti jäätyi ja 24 päivän illalla Sundomista saavuttiin hevosella jään yli kaupunkiin.
VastaaPoistaSää on ilmeisesti hiukan lämmennyt vuosien saatossa
T : Oriolus oriolus
Vielä ns. leutojenkin talvien aikana on esiintynyt kylmiä jaksoja loppusyksystä. Esim. 28/10-92 aurattiin Makholman kalarannan jäälle traktorilla lapsille jääkiekkokenttä. Jäitä oli Räyhiin asti ja lumetkin oli jo pudotettava katolta. Talvi sitten lässähti joulukuussa. Omien laskujeni mukaan leutojen talvien sarja alkoi talvesta -89-90.
VastaaPoistaMinä lasken Selkämeren kasvihuonekauden alkaneen talvesta 1987-88. Tuosta lähtein seitsemänä peräkkäisenä talvena ei Porissa satanut pysyvää lunta, eli yksi sukupolvi lapsia kasvoi kouluikäiseksi Suomessa johon eivät sukset ja luistimet kuuluneet. Suksien jäätyä jäähylle keksittiin sauvakävely. Kun sen jälkeen tuli lumitalvi, monet taimikot olivat seuraavana keväänä kuin pommituksen jäljiltä: seitsemän lumettoman talven jälkeen ne eivät kestäneet tykkyä. Myyrien ja sitä myötä petokantojen syklisyys loppui Etelä-Suomessa. Lisääntynyt kaamos on lyhentänyt ihmisten pinnoja. 90-luvun alussa eräänä talvena Reposaaressa ei nähty Aurinkoa yli kahteen kuukauteen.
VastaaPoistaSuomen kansalta meni sukset hukkaan joskus 80-luvulla. Hiihtelin ainakin kymmenen vuotta tai enemmän yksin pitkin merenrantoja ja myös sisämaalla. Muitten tekemiä latuja alkoi näkymään joskus 90-luvun loppupuolella. Erityisesti on jäänyt mieleen ne kerrat kun on moottorikelkkailijat ajanut liki töllistellemään yksinäistä suksijaa. Kerran myös merivartijoitten helikopteri yritti pelastaa minut ja kaverini Revelin kärjestä...
VastaaPoistaVoiko joku vielä kertoa mitkä ovat sukset ja mihin niitä käytetään?
VastaaPoistaSukset ovat jalkapohjaan kiinnitettävät pitkulaiset laudat joita käytetään letkajenkkaa tansittaessa. Näin saadaan ugrilainen kuumaverisyys ja siweys pidettyä säällisessä hallinnassa. Riittävän pitkät sivakat estävät myös Mora-puukkoa ulottumasta tanssikaverin selkään.
VastaaPoista